Väinö Blomstedt, taidemaalari ja tekstiilisuunnittelija

Väinö Blomstedt (1871–1947) oli ensimmäinen Suomen Käsityön Ystäviin palkattu taiteilija. Yhdistyksen toiminnassa kiinteästi mukana ollut Louis Sparre oli ehdottanut häntä yhdistykseen taiteelliseksi neuvonantajaksi, ja Blomstedt Ilmoitti ottavansa toimen vastaan palattuaan häämatkaltaan Italiasta. Blomstedt oli vakituisena taiteilijana Suomen Käsityön Ystävissä 1900–1903. Hän jäi pois toimesta opetustehtävien takia, mm. aloitettuaan 1902 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun opettajana.

Väinö Blomstedt kertoi Hertta Tirraselle 75-vuotishaastattelussa:

”Isäni tahtoi kylläkin minun lukevan lakia. Mutta eihän siitä mitään tullut. Piirtelin kuvia luentovihkoihin ja aloitin ensimmäisenä ylioppilasvuotenani, 17-vuotiaana, taideopinnotkin.”

Kaksikymmenvuotiaana, vuonna 1891 hän sai teoksiaan ensi kertaa julkisesti näytteille. Hän opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä 1888–1889 ja Gunnar Berndtsonin oppilaana 1889–1891. Blomstedt oleskeli 1890-luvulla Ranskassa yhdessä Pekka Halosen kanssa Pariisin Académie Julianissa. Taidemaalari Paul Gauguinin opissa hän oli useaan otteeseen 1890-luvulla ja 1900-luvulla sekä vielä 1912.

Väinö Blomstedt tunsi Suomen Käsityön Ystävien toimintaa jo 1890-luvun lopulta, jolloin hän oli suunnitellut yhdistyksen myyntinäyttelyn Helsingissä ja ollut mukana Ystävien 1898 kilpailun palkintolautakunnassa. Suomen Käsityön Ystävien taiteilijana hän suunnitteli kuvakudoksia, ryijyjä ja kirjontatöitä; malleja on arkistossa yhteensä yli sata. Taiteilijan tehtäviin kuului myös koko tuotannon, mm. värien käytön ja sommittelun valvominen, ja taiteellisen tason katsottiinkin nousseen Blomstedtin ansiosta. Hän piti tärkeänä, että mallit toteutettiin ammattitaitoisesti; siispä kuvakudosmalleja ei saanut lainata kutomakouluille, koska niiden valmistusta ei voitu valvoa. Blomstedt jatkoi Käsityön Ystävissä palkintolautakunnan jäsenenä ja mallien suunnittelijana, vaikka oli jättänyt vakituisen työnsä siellä. Vuonna 1915 hän otti kantaa Ystävien hallituksen kokouksessa suunnittelun tasoon ja nosti esiin yhdistyksen roolin mallisuunnittelun kehittäjänä.

Tunnetuimpia Väinö Blomstedtin kuvakudoksia on vuonna 1901 kudottu Uhri, jota pidetään ensimmäisenä suomalaisena kuvakudoksena. Käsityön Ystävissä kudotut kuvakudokset olivat pelkistettyjä, toisin kuin esim. ranskalaiset gobeliinit. Blomstedtin 1900-luvun alussa suunnittelemissa kuvakudoksissa yhdistyy maalaustaiteen symbolismi suomalaiskansalliseen mytologiaan. Aikakauden taidemaalareiden kiinnostus kuvakudoksiin oli kansainvälinen ilmiö.

Väinö Blomstedt toimi useiden tekstiilejä suunnittelevien taiteilijoiden piirissä. Pariisin Maailmannäyttelyssä 1900 taiteilijoina olivat heistä Louis Sparre, Akseli Gallen-Kallela ja Eliel Saarinen. Suomen Käsityön Ystävissä valmistettiin näyttelyyn Gallen-Kallelan suunnittelemat tekstiilit. Väinö Blomstedtilta oli Suomen paviljongissa taide-osastolla työt Madame S., Talvimaisema, Kesäyö ja Talviaurinkoa. Väinö Blomstedt rakensi itselleen oman talon 1900-luvun vaihteessa lähelle Geselliuksen, Lindgrenin ja Saarisen kuuluisaa Hvitträskiä. Arkkitehtikolmikon suunnittelemaan, lähellä Viipuria sijainneeseen Max Neuschellerin Suur-Merijoen kartanoon Väinö Blomstedt teki Tuonelan joutsen-freskon, feenikslintugobeliinin ja auringonlaskua esittävän temperamaalauksen. Suomen Taiteilijain näyttelyssä 1905 Blomstedtilta oli esillä kuvakudos itämaan tietäjistä.

 

Väinö Blomstedtin monien ryijymallien sommittelussa on jugendajan tyyliin kuvioaihe tekstiilin yläreunassa – hevosia, poroja, lintuja tai lyhtyukkoja – ja pitkässä keskiosassa on yksivärinen tai geometrinen alue. Marjut Popelka kuvailee Väinö Blomstedtin suunnittelemaa penkkiryijyä Hevoset, vuodelta 1907:

”…hallitsevana elementtinä ovat ryijyn yläosan neljä laukkaavaa, leiskuvaharjaista hevosta, jotka kuvastuvat mustina siluetteina taustan harmahtavan vaaleanpunaisella pohjalla loimuavia liekkejä vasten. Hevosten alapuolella on harmaista, kapealla oranssinpunaisella juovalla reunustetuista kierteisornamenteista sommiteltu abstrahoitu kuva-aihe. Se kapenee neljäksi puromaiseksi juovaksi, jotka soluvat alaspäin vesiputouksen tavoin ja leviävät teräväreunaisina, musta-harmaaraidallisina aaltoina ryijyn alaosan siniseen suvantoon. Tämä abstrahoitu kuvio herättää myös mielikuvan japanilaisesta kimonosta alhaalla leviävine helmoineen.”

Suomen Käsityön Ystävät on Väinö Blomstedtin juhlavuoden kunniaksi ottanut uudelleen tuotantoon kaksi hänen ryijymalliaan 1900-luvun alusta. Ne ovat alun perin mattosuunnitelmia, mutta toimivat yhtä hyvin seinäryijyinä. Mosaiikki-ryijyssä on yksivärisen keskusalueen ympärille levittäytyvä epäsäännöllinen pintakuvio, joka orgaanisessa aaltoilussaan peilaa jugendajan muotokieltä. Mosaiikki on nähtävissä yhdistyksen 140-vuotisjuhlanäyttelyssä Pohjanmaan museossa Vaasassa 18.4.2021 saakka. Lähde, lintu- ja kasviaiheinen ryijy on vuodelta 1909. Ryijyssä sinistä keskialuetta kiertävät oksat ja lehvät, kulmissa lentävät linnut. Samana vuonna Blomstedt on suunnitellut suurikokoisen Lintu-ryijyn, jossa on vastaava kuva-aihe mallin yläreunassa. Ryijyt on kudottu alkuperäisiä luonnoksia ja lankamalleja noudattaen.

Myös Halosenniemen museo Tuusulassa juhlii Väinö Blomstedtia Pekka Halosen vieraana 29.8.2021 saakka.

Ulla Karsikas

 

Halosenniemen näyttely, Tuusula (näyttely avautuu koronasulun päätyttyä).

Suomen valtion stipendiaatteja, kippis siis! Väinö Blomstedt Pekka Halosen vieraana
https://www.halosenniemi.fi/sivu.tmpl?sivu_id=9715

Näyttelyyn liittyvät videot:

11.2.2021 kirjailija, FT Jan Blomstedt kertoo isosedästään: https://www.halosenniemi.fi/tiedotepalsta/show.tmpl?sivu_id=3004&id=7665

2.3.2021 intendentti, FT Anna-Maria von Bonsdorff:
https://www.halosenniemi.fi/tiedotepalsta/show.tmpl?sivu_id=3004&id=7706

16.3.2021 Taidehistorioitsija, FT Marja Lahelma
https://www.halosenniemi.fi/tiedotepalsta/show.tmpl?sivu_id=3004&id=7731

Lähteet:

Svinhufvud, Leena 1997. Taidemaalari tekstiilisuunnittelijana – Väinö Blomstedt. Rakkaat ystävät: Suomen Käsityön Ystävät 120 vuotta, toim Päikki Priha, s. 142–144. Ajatus: Helsinki.

https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_Blomstedt. Viitattu 15.2.2021.

http://vainoblomstedt.fi/index.html: Marjut Popelkan kuvaus VB:n penkkiryijystä. Viitattu 15.2.2021.

http://vainoblomstedt.fi/taiteilija.html: Väinö Blomstedtin 75-vuotishaastattelu 1.4.1946, haastattelijana Hertta Tirranen. Viitattu 15.2.2021.