Rut Bryk

Rut Bryk (1916-1999) tunnetaan ensisijaisesti yhtenä maamme arvostetuimmista keramiikkataiteilijoista. Monia materiaaleja hallitsevana taiteilijana Bryk ylitti teoksineen vaivattomasti taiteen ja taideteollisuuden rajan. Hän kokeili kykyjään myös suunnittelemalla ryijy-, pöytäliina- ja tyynymalleja Suomen Käsityön Ystäville. Bryk loi oman naivistisen, runollisen, figuratiivisen maailmansa, jossa on nähty viitteitä sekä renessanssin italialaisiin mestareihin, 1900-luvun alun kubisteihin että Marc Chagallin surrealistisiin mielenmaisemiin. Brykiä oli mahdotonta saada selittämään teoksiaan. Hän vastaa kyselijöille: ”En osaa selittää töitäni, ne ovat riippumattomia minusta”.

Henkilökuva: Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiö

Eliel Saarinen

Suomen kuuluisimpiin arkkitehteihin lukeutuvaa Eliel Saarista (1873-1950) kiinnostivat tekstiilit osana tilaa. Hän suunnitteli lukuisia kokonaisvaltaisia sisustuksia, joissa tekstiilit, huonekalut ja ornamentit sulautuivat yhdeksi harmoniseksi kokonaisuudeksi. Saarisen Ruusu-ryijy vuodelta 1904 on edelleen yksi Käsityön Ystävien suosituimmista ryijymalleista.

Henkilökuva: Daniel Nyblin, Museoviraston kuvakokoelmat

Helene Schjerfbeck

Helene Schjerfbeck (1862-1946) suunnitteli Suomen Käsityön Ystäville kahdeksan tekstiilimallia vuosina 1902-1910. Tekstiilimallit ajoittuvat hänen taiteellisen uudistumisensa kauteen. Tyynymalli Ruunut on pelkistetty ja väreiltään niukka kuten hänen maalauksensakin. Mallin lehtikuvio ja kruunumaiset kukat muistuttavat pihlajaa.

Henkilökuva: Aware

Akseli Gallen-Kallela

Akseli Gallen-Kallelalle (1865-1931) ryijyt olivat intohimo. Jo nuorella iällä hän keräsi oman kokoelman talonpoikaisryijyjä, joista monet esiintyvät hänen maalauksissaan osana taitelija-ateljeen sisustusta. Vuonna 1900 Gallen-Kallela suunnitteli Suomen Paviljongin Iris-huoneen tekstiilit Pariisin maailman näyttelyyn. Tekstiilit toteutettiin yhteistyössä Käsityön Ystävien kanssa. Gallen-Kallelan merkittävin teos tekstiilitaiteen saralla on Iris-huoneen penkille levitetty Liekki-ryijy, josta katsotaan alkaneen suomalaisen tekstiilitaiteen historia. Liekki-ryijy on edelleen Suomen Käsityön Ystävien mallistossa.

Henkilökuva: Museovirasto

Emma Saltzman

Emma Saltzman (1880-1973) suunnitteli malleja Suomen Käsityön Ystäville 1904 alkaen. Hän valmistui Taideteollisuuskoulusta 1905 ja toimi siellä myöhemmin kirjansidonnan opettajana. Suomen Käsityön Ystäville Saltzman suunnitteli vuodesta 1904 alkaen mm. ryijyjä, pöytäliinoja, tyynyjä ja verhoja. Emma Saltzman kuului ensimmäisiin naistaiteilijoihimme, jotka keskittyivät tekstiilisuunnitteluun. Saltzmanin suunnittelemat mallit edustavat jugend-muotokieltä. Kasviaiheet ja suomalaiskansalliset piirteet olivat tyypillisiä jugend ajan tekstiileille.

Henkilökuva: Montabone, Museoviraston kuvakokoelmat

Uhra-Beata Simberg-Ehrström

Kuva- ja tekstiilitaiteilijana tunnettu Uhra Simberg-Ehrströmillä (1914-1979) oli pettämätön värisilmä, jonka ansiosta häntä on kutsuttu tekstiilitaiteen värirunoilijaksi. Hänet tunnetaan niukkakuvioisista ryijyistä, joissa on runsas värimaailma. Simberg-Ehrström kehitti valööriryijyn, jossa käytetään paljon väriliukumia ja värisekoituksia. Vuosikymmeniä jatkuneen yhteistyön aikana hän suunnitteli Käsityön Ystäville kaiken kaikkiaan miltei 70 ryijyä. Vuonna 1967 syntyi yhdistyksen historian siihenastisista ryijyistä suurikokoisin, Metsä, jossa värejä on yli 300. Simberg-Ehrströmin ja kutojien välinen yhteistyö oli tiivistä, sillä taitelijan akvarelliluonnoksista oli mahdotonta tehdä tarkkoja työpiirroksia. Näin ollen, taiteilija istuikin usein kutojan vieressä valiten lankoja ryijynukkiin ja seuraten työn edistymistä.

Henkilökuva: Suomen Käsityön Ystävät

Fanny Churberg

Fanny Churberg (1845-1892) tunnetaan taidemaalarina sekä Suomen Käsityön Ystävien perustajana. Churberg oli ensimmäisiä suomalaisia naismaalareita, joka sai oppinsa kahdessa aikansa merkittävimmässä taidekaupungissa, Düsseldorfissa ja Pariisissa. Churberg sai kansainvälisiä vaikutteita maalaustyyliinsä, mutta pitäytyi tiukasti kotimaisissa aiheissa. Taidemaalarin urasta luopumisen jälkeen vuonna 1880 hän omistautui suomalaisille perinnekäsitöille. Churberg toimi Suomen Käsityön Ystävien yhdistyksessä aktiivisesti kuolemaansa saakka. Kiihkeänä fennomaanina, suomen kielen ja kulttuurin tukijana, Churberg piti suomalaisen käsityön edistämistä aatteellisena toimintana sekä suomalaisuuden että naisasian edistämisenä.

Henkilökuva: Suomen Käsityön Ystävät

Eva Brummer

Piirustuksen opettajaksi valmistunut, tekstiilitaiteilija Eva Brummer (1901-2007) oli yksi merkittävimmistä suomalaisen ryijyn uudistajista. 1920-luvulta lähtien hän kehitteli tekotapaa, jossa ryijynukkaan sekoitettiin useita eri sävyjä, langanpäät jätettiin eripituisiksi ja langankierteet avattiin tylpällä veitsellä. Näin ryijyihin saatiin pehmeä, maalauksellinen vaikutelma, jossa kuvioiden ääriviivoista tuli häilyviä ja väripinnat sulautuivat toisiinsa. Brummerin ryijyt saivat palkintoja useissa kansainvälisissä näyttelyissä ja olivat keskeisessä osassa suomalaisen taideteollisuuden kultakauden luomisessa.

Henkilökuva: Kari Jämsen

Kirsti Ilvessalo

Kirsti Ilvessalo (1920-) on yksi maamme arvostetuimmista ryijysuunnittelijoista. Hänen vaikutustaan ryijytaiteeseemme pidetään ryhdistävänä ja ryijyn omia ilmaisukeinoja rikastavana ja syventävänä. Ryijynsuunnittelijana Ilvessalo palaa ryijyn juurille, kansainomaisten ryijyjen geometristen kuvioiden äärelle. Kirsti Ilvessalo on saanut ryijyjen suunnittelusta useita kansainvälisiä palkintoja mm. Grand Prix –palkinnon Milanon Triennalessa. Pro Finlandia –palkinto myönnettiin hänelle itsenäisyyspäivänä 1979. Kirsti Ilvessalo on toiminut myös Suomen Käsityön Ystävien kutomonjohtajana 1947 – 1952.

Henkilökuva: Kruuna

Timo Sarpaneva

Erityisesti lasimuotoilustaan tunnettu Timo Sarpaneva (1926-2006) kunnostautui myös tekstiilien suunnittelijana. Aluksi hän suunnitteli Suomen Käsityön Ystäville kuvioita koristetyynyihin ja pannumyssyihin. Sittemmin häneltä syntyi myös ryijymalleja, joissa ryijyn historia sai uudenlaisen tulkinnan, kuten Sysimiilu-ryijyssä vuodelta 1949. Näyttelysuunnittelijana Sarpaneva edisti myös ryijyjen tunnettavuutta valitsemalla Käsityön Ystävien ryijyjä tärkeisiin taideteollisuusnäyttelyihin.

Henkilökuva: Suomen Käsityön Ystävät

Lähteet

Suomen Käsityön Ystävät
Rakkaat ystävät. Suomen Käsityön Ystävät 120 vuotta. Toim. Päikki Priha, Ajatus, Hämeenlinna 1999.
Ryijy! The Finnish Ryijy-Rug. Toim. Eeva Viljanen, Leena Svinhufvud. Designmuseo, Helsinki 2009.
Sopanen, Tuomas; Willberg, Leena. Suomalaisia ryijyjä 1778-2008. Tuomas Sopanen, 2008.